Slow Food - liikkeen perusti vuonna 1986 italialainen viineihin ja ruokaan erikoistunut toimittaja, Carlo Petrini. Hänen tarkoituksenaan oli esittää vastalause pikaruualle ja hätäiselle elämäntyylille. Liikkeen tavoite on valistaa ihmisiä heidän ruokavaliotaan koskevissa päätöksissä, suojella perinteisimpiä ruokia ja estää niiden mahdollinen häviäminen sekä tukea paikallista ruuan tuotantoa ja maatalouden monipuolisuutta. Tänä päivänä liikkeen kannattajia löytyy noin sadasta eri maasta.

Neiti etsivä-kirjojen sarja sai alkunsa Yhdysvalloissa 1930-luvulla. Kirjoja on julkaistu eri vuosikymmeninä reilusti toistasataa. Niitä on käännetty suomeksi 1950-luvulta lähtien. Virallisesti kirjat on kirjoittanut Carolyn Keene; tosi asiassa Carolyn Keene on tekaistu nimi ja kirjoittajia on ollut useita. Paula (Nancy Drew), kirjan päähenkilö, asuu Chigagon lähellä Illinois'ssa kuvitteellisessa River Heightsin kaupungissa. Ensimmäiset tarinat sijoittuvat Paulan kotikaupunkiin ja sen välittömään läheisyyteen, mutta sarjan edetessä ja etsivätytön varttuessa 16-vuotiaasta kahdeksantoistakesäiseksi lukijat viedään myös kaukaisempiin kohteisiin itärannikolle ja ulkomaille.

  

Joulusaari löydettiin vuoden 1643 jouluna - siitä nimi. Se kuului brittien hallintapiiriin vuodesta 1888 vuoteen 1958, jolloin vastuu siirtyi Australian hallitukselle. Saarella asuu nykyisin noin 1 400 asukasta. Englanniksi heitä kutsutaan nimellä Christmas Islanders.

Joulusaaren lippu on seuraavanlainen:

Sillä ei tosin ole laillista statusta, vaan virallisesti saaren lippu on Australian lippu. Se on kuitenkin ollut käytössä vuodesta 1986 lähtien.

 

Dicentra Spectablis, on pensasmainen, vanha maatiaiskasvi, perinteinen perenna, joka voi kasvaa jopa metrin korkuiseksi. Eräällä puutarha-aiheisella nettisivulla sanottiin, että se tuo monille mieleen mummolan kukkapenkit - minulle ainakin. Monet kerrat pienenä ja vähän suurempanakin olen katsellut sen sydämenmuotoisia kukkia ja maistellut samalla sen nimeä - särkynytsydän. Se vaikutti koko kukkapenkin mielenkiintoisimmalta kasvilta.

Nyt voin sanoa tietäväni siitä paljon enemmän. Tiedän, että se tarvitsee kasvurauhan, ja että se ei mielellään antaisi siirtää itseään paikasta toiseen. Osaisin myös kuvailla sen tarpeet: puolivarjo, kostea, kuohkea ja ravinteikas kasvualusta. Osaisin hoitaa sitä, peitellä sen piiloon keväthalloilta, etsisin sille tuulensuojan ja leikkaisin kuihtuneet lehdet pois vasta keväällä helpottaakseni sen talvehtimista. Sain myös tietää, että sen juuret - suokaa anteeksi sanaleikki - ovat Kiinassa.

Särkynytsydän kukkii nyt, kesä-heinäkuun vaihteessa. Tänä kesänä en voi nauttia sen kukista, sillä olen kaukana kotoa.

...museon turvallisuudesta vastaavana vartijana?

Kuuluisit yli tuhannen kollegasi kanssa Louvren kahdentuhannen työntekijän joukkoon.

Yhdessä teidän täytyisi vastata museon 70 000 neliömetristä; jokaisella erikseen olisi vastuulla 300-800 neliötä taideteoksia, arkkitehtuuria ja turisteja.

Työnantajanasi toimisi Ranskan kulttuuriministeriö.

Turistit eivät pääse museoon milloin tahansa, mutta sen koskemattomuutta tulee varjella kaksikymmentäneljä tuntia vuorokaudessa, seitsemän päivää viikossa - sinun tehtäväsi. Kun museossa on turisteja, heidän täytyy tuntea olevansa tervetulleita ja turvassa - sinun tehtäväsi.

Kyvyistäsi riippuen voisit tehdä työtä, jossa olet joko kiinteästi tekemisissä museon vieraiden kanssa tai jossa käsittelet laitteita ja asiakirjoja. Voisit siis vaikkapa kuulua ensiaputiimiin, tarkistaa turistien laukut ja kassit ennen kuin he pääsevät sisään museoon tai olla vastuussa valvontakameroiden toiminnasta.

Louvren museota ja Tuileries'n puutarhaa on vartioitu ja suojeltu kaksisataa vuotta.

Lisää kiinnostuneille, potentiaalisille tuleville louvrelaisille: http://www.louvre.fr/llv/musee