<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
  <title type="text">Jotain uutta joka päivä</title>
  <updated>2019-09-05T07:06:24+03:00</updated>
  <generator uri="http://rohea.com" version="0.1">Blog Integration Feed Generator</generator>
  <link rel="alternate" type="text/html" href="https://felice.vuodatus.net/"/>
  <link rel="self" type="application/atom+xml" href="https://felice.vuodatus.net/feeds/atom"/>
  <id>https://felice.vuodatus.net/</id>
  <author>
    <name>felice</name>
    <uri>https://felice.vuodatus.net/</uri>
  </author>
  <entry>
    <title type="html"><![CDATA[Vastaisku pikaelämälle]]></title>
    <summary type="html"><![CDATA[<p align="justify"><font size="2">Slow Food - liikkeen perusti vuonna 1986 italialainen viineihin ja ruokaan erikoistunut toimittaja, Carlo Petrini. Hänen tarkoituksenaan oli esittää vastalause pikaruualle ja hätäiselle elämäntyylille. Liikkeen tavoite on valistaa ihmisiä heidän ruokavaliotaan koskevissa päätöksissä, suojella perinteisimpiä ruokia ja estää niiden mahdollinen häviäminen sekä tukea paikallista ruuan tuotantoa ja maatalouden monipuolisuutta. Tänä päivänä liikkeen kannattajia löytyy noin sadasta eri maasta.</font> </p>
<p align="justify"><img src="http://www.norcalblogs.com/bullfight/archives/slowfood.gif" alt="slowfood.gif" /></p>]]></summary>
    <published>2007-07-12T17:09:00+03:00</published>
    <updated>2019-09-05T07:06:01+03:00</updated>
    <link rel="alternate" type="text/html" href="https://felice.vuodatus.net/lue/2007/07/vastaisku-pikaelamalle"/>
    <id>https://felice.vuodatus.net/lue/2007/07/vastaisku-pikaelamalle</id>
    <author>
      <name>felice</name>
      <uri>https://felice.vuodatus.net/</uri>
    </author>
  </entry>
  <entry>
    <title type="html"><![CDATA[Neiti Etsivä]]></title>
    <summary type="html"><![CDATA[<p align="justify"><font size="2">Neiti etsivä-kirjojen sarja sai alkunsa Yhdysvalloissa 1930-luvulla. Kirjoja on julkaistu eri vuosikymmeninä reilusti toistasataa. Niitä on käännetty suomeksi 1950-luvulta lähtien. Virallisesti kirjat on kirjoittanut Carolyn Keene; tosi asiassa Carolyn Keene on tekaistu nimi ja kirjoittajia on ollut useita. Paula (Nancy Drew), kirjan päähenkilö, asuu Chigagon lähellä Illinois'ssa kuvitteellisessa River Heightsin kaupungissa. Ensimmäiset tarinat sijoittuvat Paulan kotikaupunkiin ja sen välittömään läheisyyteen, mutta sarjan edetessä ja etsivätytön varttuessa 16-vuotiaasta kahdeksantoistakesäiseksi lukijat viedään myös kaukaisempiin kohteisiin itärannikolle ja ulkomaille.</font></p>
<p align="justify"><img src="http://kurikka.fi/koulut/kirjasto/kirjavinkkeja/kirjat/neitietsiv%C3%A4.jpeg" alt="neitietsivä.jpeg" /> <img src="http://www.dekkari.fi/user_data/pix/products/large/5766031.jpg" alt="5766031.jpg" /> <img src="http://www.nitima.com/nuortenkirjat/Neiti_etsiva.jpg" alt="Neiti_etsiva.jpg" /></p>]]></summary>
    <published>2007-07-09T17:42:00+03:00</published>
    <updated>2019-09-05T07:06:03+03:00</updated>
    <link rel="alternate" type="text/html" href="https://felice.vuodatus.net/lue/2007/07/neiti-etsiva"/>
    <id>https://felice.vuodatus.net/lue/2007/07/neiti-etsiva</id>
    <author>
      <name>felice</name>
      <uri>https://felice.vuodatus.net/</uri>
    </author>
  </entry>
  <entry>
    <title type="html"><![CDATA[Joulu ainainen]]></title>
    <summary type="html"><![CDATA[<p align="justify"><font size="2">Joulusaari löydettiin vuoden 1643 jouluna - siitä nimi. Se kuului brittien hallintapiiriin vuodesta 1888 vuoteen 1958, jolloin vastuu siirtyi Australian hallitukselle. Saarella asuu nykyisin noin 1 400 asukasta. Englanniksi heitä kutsutaan nimellä <em>Christmas Islanders.</em></font></p>
<p align="justify"><font size="2">Joulusaaren lippu on seuraavanlainen:</font></p>
<p align="justify"><img style="width:481px;height:236px;" height="260" src="http://www.flags.net/images/largeflags/ASTL0111.GIF" width="481" alt="ASTL0111.GIF" /></p>
<p align="justify"><font size="2">Sillä ei tosin ole laillista statusta, vaan virallisesti saaren lippu on Australian lippu. Se on kuitenkin ollut käytössä vuodesta 1986 lähtien.</font></p>
<p align="justify"> </p>]]></summary>
    <published>2007-07-05T18:30:00+03:00</published>
    <updated>2019-09-05T07:06:06+03:00</updated>
    <link rel="alternate" type="text/html" href="https://felice.vuodatus.net/lue/2007/07/joulu-ainainen"/>
    <id>https://felice.vuodatus.net/lue/2007/07/joulu-ainainen</id>
    <author>
      <name>felice</name>
      <uri>https://felice.vuodatus.net/</uri>
    </author>
  </entry>
  <entry>
    <title type="html"><![CDATA[Dicentra Spectablis]]></title>
    <summary type="html"><![CDATA[<p align="justify"><font size="2">Dicentra Spectablis, on pensasmainen, vanha maatiaiskasvi, perinteinen perenna, joka voi kasvaa jopa metrin korkuiseksi. Eräällä puutarha-aiheisella nettisivulla sanottiin, että se tuo monille mieleen mummolan kukkapenkit - minulle ainakin. Monet kerrat pienenä ja vähän suurempanakin olen katsellut sen sydämenmuotoisia kukkia ja maistellut samalla sen nimeä - särkynytsydän. Se vaikutti koko kukkapenkin mielenkiintoisimmalta kasvilta.</font></p>
<p align="justify"><font size="2">Nyt voin sanoa tietäväni siitä paljon enemmän. Tiedän, että se tarvitsee kasvurauhan, ja että se ei mielellään antaisi siirtää itseään paikasta toiseen. Osaisin myös kuvailla sen tarpeet: puolivarjo, kostea, kuohkea ja ravinteikas kasvualusta. Osaisin hoitaa sitä, peitellä sen piiloon keväthalloilta, etsisin sille tuulensuojan ja leikkaisin kuihtuneet lehdet pois vasta keväällä helpottaakseni sen talvehtimista. Sain myös tietää, että sen juuret - suokaa anteeksi sanaleikki - ovat Kiinassa.</font></p>
<p align="justify"><img src="http://koti.mbnet.fi/~akvanet/Pkuvat/sarkynytsydan.JPG" alt="sarkynytsydan.JPG" /></p>
<p align="justify"><img src="http://www.cartinafinland.fi/kuvapankki/imagebank/17/17205_uploaded_thumb.jpg" alt="17205_uploaded_thumb.jpg" /></p>
<p align="justify"><font size="2">Särkynytsydän kukkii nyt, kesä-heinäkuun vaihteessa. Tänä kesänä en voi nauttia sen kukista, sillä olen kaukana kotoa.</font></p>]]></summary>
    <published>2007-07-04T14:22:00+03:00</published>
    <updated>2019-09-05T07:06:08+03:00</updated>
    <link rel="alternate" type="text/html" href="https://felice.vuodatus.net/lue/2007/07/dicentra-spectablis"/>
    <id>https://felice.vuodatus.net/lue/2007/07/dicentra-spectablis</id>
    <author>
      <name>felice</name>
      <uri>https://felice.vuodatus.net/</uri>
    </author>
  </entry>
  <entry>
    <title type="html"><![CDATA[Millaista olisi työskennellä Louvressa...]]></title>
    <summary type="html"><![CDATA[<p align="justify"><font size="2">...museon turvallisuudesta vastaavana vartijana?</font></p>
<p align="justify"><font size="2"><img src="http://www.seniornet.org/gallery/bookclubs/davincicode/Interior%20photo%20of%20the%20Louvre.jpg" alt="Interior%20photo%20of%20the%20Louvre.jpg" /></font></p>
<p align="justify"><font size="2">Kuuluisit yli tuhannen kollegasi kanssa Louvren kahdentuhannen työntekijän joukkoon.</font></p>
<p align="justify"><font size="2">Yhdessä teidän täytyisi vastata museon 70 000 neliömetristä; jokaisella erikseen olisi vastuulla 300-800 neliötä taideteoksia, arkkitehtuuria ja turisteja.</font></p>
<p align="justify"><font size="2">Työnantajanasi toimisi Ranskan kulttuuriministeriö.</font></p>
<p align="justify"><font size="2">Turistit eivät pääse museoon milloin tahansa, mutta sen koskemattomuutta tulee varjella kaksikymmentäneljä<font color="#800000"> </font>tuntia vuorokaudessa, seitsemän päivää viikossa - sinun tehtäväsi. Kun museossa on turisteja, heidän täytyy tuntea olevansa tervetulleita ja turvassa - sinun tehtäväsi.</font></p>
<p align="justify"><font size="2">Kyvyistäsi riippuen voisit tehdä työtä, jossa olet joko kiinteästi tekemisissä museon vieraiden kanssa tai jossa käsittelet laitteita ja asiakirjoja. Voisit siis vaikkapa kuulua ensiaputiimiin, tarkistaa turistien laukut ja kassit ennen kuin he pääsevät sisään museoon tai olla vastuussa valvontakameroiden toiminnasta.</font></p>
<p align="justify"><font size="2">Louvren museota ja Tuileries'n puutarhaa on vartioitu ja suojeltu kaksisataa vuotta.</font></p>
<p align="justify"><font size="2">Lisää kiinnostuneille, potentiaalisille tuleville louvrelaisille: <a href="http://www.louvre.fr/llv/musee" rel="nofollow">http://www.louvre.fr/llv/musee</a> </font>  </p>]]></summary>
    <published>2007-07-03T17:23:00+03:00</published>
    <updated>2019-09-05T07:06:10+03:00</updated>
    <link rel="alternate" type="text/html" href="https://felice.vuodatus.net/lue/2007/07/millaista-olisi-tyoskennella-louvressa"/>
    <id>https://felice.vuodatus.net/lue/2007/07/millaista-olisi-tyoskennella-louvressa</id>
    <author>
      <name>felice</name>
      <uri>https://felice.vuodatus.net/</uri>
    </author>
  </entry>
  <entry>
    <title type="html"><![CDATA[Scrittori per le foreste]]></title>
    <summary type="html"><![CDATA[<p align="justify"><font size="2">Vilkaisin juuri viime viikolla ostamani kirjan takakantta ja sain selville, että Andrea De Carlo (yksi lempikirjailijoistani) osallistuu Greenpeacen kampanjaan "Kirjailijat metsien puolesta" (<i>Scrittori per le foreste</i>). Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kirja on painettu kierrätyspaperille, eikä se siten ole aiheuttanut "yhdenkään puun kaatamista". Tuli hyvä mieli, kun tiesi, että jokunen puu saa ehkä kasvaa rauhassa ja minä voin silti nauttia kirjastani. Mielialani laski hiukan kun menin Greenpeacen sivuille etsimään lisää tietoa kampanjasta ja sain lukea syytettyjen listalta mm. suomalaisten metsäyhtiöiden nimiä. Kampanjan tarkoituksena on suojella nimenomaan <b>alkuperäismetsiä</b> ja niiden kasvistoa ja eläimistöä. Nettisivujen mukaan laittomat tai tuhoisat hakkuumenetelmät näillä alueilla ovat Suomen ja Venäjän lisäksi käytössä Kanadassa, Indonesiassa, Brasiliassa ja monissa Afrikan maissa. Tämä ei tarkoita, että kyseiset maat tai alueet yksin olisivat roistoja, ja muut pyhimyksiä.<font color="#800000"> </font>Greenpeace nimittäin<font color="#800000"> </font>raportoi, että 80% maailman alkuperäismetsistä on <b>jo</b> menetetty. Nyt olisi hyvä yrittää varjella sitä 20%, joka on jäljellä. Siksi lukaisin mielelläni läpi n. 60:n nimen listan kirjailijoista, jotka ovat luvanneet 1. olla julkaisematta kirjojaan alkuperäismetsistä tuotetulla paperilla, 2. puhua asiasta kustannusyhtiölleen ja 3. toimia yleisesti kustannusmaailmassa edellämainitun asian puolesta.</font></p>
<p align="justify"><img style="width:344px;height:195px;" height="187" src="http://bazarweb.i-node.it/published/SCRITTORIxFORESTEAtAbCj.JPG" width="300" alt="SCRITTORIxFORESTEAtAbCj.JPG" /></p>
<p align="justify"><font size="2">Ehkä yhdestä askeleesta tulee kaksi, ja kahdesta kolme.</font></p>]]></summary>
    <published>2007-07-02T14:30:00+03:00</published>
    <updated>2019-09-05T07:06:12+03:00</updated>
    <link rel="alternate" type="text/html" href="https://felice.vuodatus.net/lue/2007/07/scrittori-per-le-foreste"/>
    <id>https://felice.vuodatus.net/lue/2007/07/scrittori-per-le-foreste</id>
    <author>
      <name>felice</name>
      <uri>https://felice.vuodatus.net/</uri>
    </author>
  </entry>
  <entry>
    <title type="html"><![CDATA[Kansallisoopperan numerot]]></title>
    <summary type="html"><![CDATA[<p align="justify"><font size="2">1800-luvun loppu: Aika, jolloin oopperatoiminta Suomessa alkoi.</font></p>
<p align="justify"><font size="2">1911-1922-1956: Kotimainen ooppera perustettiin - sen ohelle Suomalainen baletti - baletti ja ooppera yhdistettiin, nimi vaihdettiin nykyiseksi Kansallisoopperaksi.</font></p>
<p align="justify"><font size="2">500 m2: Päänäyttämön koko </font></p>
<p align="justify"><font size="2">1350: Tämän verran ihmisiä mahtuu suureen saliin</font></p>
<p align="justify"><font size="2">300 000: Vuosittaista kävijää</font></p>
<p align="justify"><font size="2">12-95e: Päänäyttämön paikoista maksettava hinta</font></p>
<p align="justify"><font size="2">54 milj. - 75%: Kansallisoopperan budjetti, josta 75% tulee veikkausvoittorahoista, Opetusministeriön kautta</font></p>
<p align="justify"><font size="2">600-289: Vaikituisia työntekijöitä on 600; heistä 289 muusikkoja, laulajia ja tanssijoita.</font></p>
<p align="justify"><font size="2">1000: Vierailevien, eri aloja edustavien työntekijöiden vuosittainen määrä</font></p>
<p align="justify"><font size="2">300: Esitystä vuodessa</font></p>
<p align="justify"><font size="2">7-4-3:  7 ensi-iltaa vuodessa (4 oopperaa, 3 balettia)</font></p>]]></summary>
    <published>2007-07-01T12:15:00+03:00</published>
    <updated>2019-09-05T07:06:15+03:00</updated>
    <link rel="alternate" type="text/html" href="https://felice.vuodatus.net/lue/2007/07/kansallisoopperan-numerot"/>
    <id>https://felice.vuodatus.net/lue/2007/07/kansallisoopperan-numerot</id>
    <author>
      <name>felice</name>
      <uri>https://felice.vuodatus.net/</uri>
    </author>
  </entry>
  <entry>
    <title type="html"><![CDATA[Islanninhevosista]]></title>
    <summary type="html"><![CDATA[<p align="justify"><font face="Arial, Helvetica, sans-serif" size="2">Jos itselleen haluaa tälläisen n. 135-senttisen (säkäkorkeus) ihanuuden, pitäisi olla valmis maksamaan vähintään 7500e. Täten "issikan" puhtaus, neli- tai viisikäyntisyys ja tietenkin terveys olisivat taatut.</font></p>
<p align="justify"><font size="2"><font face="Times New Roman"><img src="http://members.cox.net/jnb.daniels/Iceland/Iceland01/Horse.jpg" alt="Horse.jpg" /></font></font></p><font face="Times New Roman">
</font><p align="justify"><font face="Arial, Helvetica, sans-serif"><font size="2">Vierailin tänä aamuna Suomen Islanninhevosyhdistyksen kotisivuilla (googlettakaa) ja sain selville tuon edellämainitun yksityiskohdan ja paljon, paljon muuta mielenkiintoista. Tässä esimerkiksi töltin määritelmä: "</font><font size="2">Töltti on nelitahtinen askellaji, jossa jalat liikkuvat samassa järjestyksessä kuin käynnissä. Töltissä ei ole lainkaan liitovaihetta, ja hevosella on aina vähintään yksi jalka maassa." Töltti on islanninhevosen erikoisuus, se on mukava istua ratsastajalle ja soveltuu siten pitkillekin matkoille.</font></font></p>
<p align="justify"><font face="Arial, Helvetica, sans-serif"><font size="2">Islanninhevonen tuntuu olevan varsin rautaista tekoa: se esimerkiksi p</font><font size="2">ärjää pitkiäkin aikoja ulkona - lähes kelillä kuin kelillä - ja <i>tarvitsee</i> paljon ulkoilua. Lukemassani artikkelissa suositeltiin, että hevosella olisi mahdollisuus itse valita, milloin olla ulkona ja milloin se palaa sisätiloihin suojaan. On lisäksi erittäin tärkeää huomata, että islanninhevonen on laumaeläin, eikä sitä saisi pitää yksin. Seuraksi sopii parhaiten toinen islanninhevonen, mutta my</font><font size="2">ös muut hevos- ja ponirodut.</font></font></p>
<p align="justify"><font face="Arial, Helvetica, sans-serif"><font size="2">Islanninhevonen on yksi maailman vanhimmista hevosroduista; sen juuret ulottuvat l</font><font size="2">ähes tuhannen vuoden taakse. Samaan aikaan se on myös yksi puhtaimmista roduista, sillä Islanti kielsi varhain hevosten viennin maahan; vielä tänäkään päivänä se ei ole sallittua. Hevosen nimen valinnassakin sen alkuperään tulee kiinnittää huomiota: nimen pitää joko olla islantilainen tai ainakin äännettävissä islantilaisittain. Oikean ääntämisen kanssa pitää myös olla tarkkana, ja se onkin hyvä opetella oikein heti alusta alkaen. </font></font></p>
<p align="justify"><font face="Arial, Helvetica, sans-serif" size="2">Islanninhevosen nimi koostuu kolmesta eri osasta: etunimestä, islannin kielen prepositiosta "frá" sekä syntymäpaikan nimestä. Kokosin eräältä islanninhevosten nimilistalta muutamia tammojen ja orien nimiä. Tässä muutamia ehdotuksia:</font></p><b>
</b><p align="justify"><font face="Arial, Helvetica, sans-serif" size="2">Tammat</font><font face="Arial, Helvetica, sans-serif" size="2">: Álfadís = peikko</font></p>
<p align="justify"><font face="Arial, Helvetica, sans-serif" size="2">Brúða = nukke</font></p>
<p align="justify"><font face="Arial, Helvetica, sans-serif" size="2">Jörð = maan jumalatar</font></p><b>
</b><p align="justify"><font face="Arial, Helvetica, sans-serif" size="2">Oriit</font><font face="Arial, Helvetica, sans-serif" size="2">: Agi = kuri</font></p>
<p align="justify"><font face="Arial, Helvetica, sans-serif" size="2">Stjarni = tàhti</font></p>
<p align="justify"><font face="Arial, Helvetica, sans-serif" size="2">Rauðinúpur = punainen huippu</font></p>
<p align="justify"><font size="2"><font face="Arial, Helvetica, sans-serif">Tähti Suonenjoelta olisi siis viralliselta nimeltään Stjarni frá Suonenjoki.</font><font face="Times New Roman"></font></font></p>]]></summary>
    <published>2007-06-30T12:04:00+03:00</published>
    <updated>2019-09-05T07:06:17+03:00</updated>
    <link rel="alternate" type="text/html" href="https://felice.vuodatus.net/lue/2007/06/islanninhevosista"/>
    <id>https://felice.vuodatus.net/lue/2007/06/islanninhevosista</id>
    <author>
      <name>felice</name>
      <uri>https://felice.vuodatus.net/</uri>
    </author>
  </entry>
  <entry>
    <title type="html"><![CDATA[New York City -10 hetkeä kaupungin historiaa]]></title>
    <summary type="html"><![CDATA[<p align="justify"><font face="Arial, Helvetica, sans-serif" size="2">1898: Kaupunki saa nykyisen muotonsa ja sen asukasluku kasvaa 3,4 miljoonaan. New Yorkista tulee maailman toiseksi suurin kaupunki - heti Lontoon jälkeen.</font></p>
<p align="justify"><font face="Arial, Helvetica, sans-serif" size="2">1899: Kaupungissa julkaistavien sanomalehtien määrä: 43. Niistä 23 ilmestyy englannin kielellä.</font></p>
<p align="justify"><font face="Arial, Helvetica, sans-serif" size="2">1920: Pommi räjähtää Wall Streetillä tappaen 38 ihmistä. Syyllistä ei koskaan saatu selville.</font></p>
<p align="justify"><font face="Arial, Helvetica, sans-serif" size="2">1925: Harold Ross perustaa The New Yorker-lehden.</font></p>
<p align="justify"><font face="Arial, Helvetica, sans-serif" size="2">1942: Sota-ajan henkeen ikkunat pitää pimentää mm. Broadwayllä ja kaikissa rakennuksissa kymmenennestä kerroksesta ylöspäin.</font></p>
<p align="justify"><font face="Arial, Helvetica, sans-serif" size="2">1945: Sixth Avenue saa nimekseen Avenue of the Americas</font></p>
<p align="justify"><font face="Arial, Helvetica, sans-serif" size="2">1970: Central Parkissa järjestetään ensimmäinen New York City Marathon.</font></p>
<p align="justify"><font face="Arial, Helvetica, sans-serif" size="2">1981: Lääkärit löytävät homoseksuaalisten potilaidensa joukosta uuden harvinaisen syövän, jota aletaan kutsua nimellä AIDS.</font></p>
<p align="justify"><font face="Arial, Helvetica, sans-serif" size="2">1987: Wall Streetin skandaali leviää. Ivan Boesky ja Michael Milken, kaksi suurta nimeä, joutuvat vankilaan petoksistaan.</font></p>
<p align="justify"><font face="Arial, Helvetica, sans-serif" size="2">1989: David N. Dinkins valitaan ensimmäisenä tummaihoisena pormestariksi.</font><font face="Times New Roman"></font></p>
<p align="justify"><img style="width:556px;height:308px;" height="518" src="http://www.airninja.com/pictures/new-york-city/brooklyn-bridge.jpg" width="595" alt="brooklyn-bridge.jpg" /></p>
<p align="justify"><font face="Arial, Helvetica, sans-serif" size="1">Brooklyn Bridge</font></p>
<p align="justify"><font face="Arial, Helvetica, sans-serif" size="2">Lisää luettavissa käyttämässäni lähteessä: </font><a href="http://www.nytimes.com/specials/nyc100/" rel="nofollow"><font face="Arial, Helvetica, sans-serif" size="2">http://www.nytimes.com/specials/nyc100/</font><font face="Times New Roman"></font></a><font face="Arial, Helvetica, sans-serif" size="2">  Sieltä löytyy muutakin mielenkiintoista aina tilastotiedoista runoihin ja vanhoihin valokuviin.</font> </p>]]></summary>
    <published>2007-06-29T14:35:00+03:00</published>
    <updated>2019-09-05T07:06:20+03:00</updated>
    <link rel="alternate" type="text/html" href="https://felice.vuodatus.net/lue/2007/06/new-york-city-10-hetkea-kaupungin-historiaa"/>
    <id>https://felice.vuodatus.net/lue/2007/06/new-york-city-10-hetkea-kaupungin-historiaa</id>
    <author>
      <name>felice</name>
      <uri>https://felice.vuodatus.net/</uri>
    </author>
  </entry>
  <entry>
    <title type="html"><![CDATA[Edgar Allan Poe 1809-1849]]></title>
    <summary type="html"><![CDATA[<p align="justify"><font size="1"><font face="Arial, Helvetica, sans-serif"><font size="2">Edgar Allan Poe on määritelty mm. erääksi amerikkalaisen kirjallisuuden historian erikoisimmista ja surullisimmista hahmoista. Hänen yksityiselämäänsä mahtui menetyksiä ja aallonpohjia, hänellä oli alkoholi-ongelma eikä hän nauttinut arvostusta omana elinaikanaan</font>.</font> </font></p>
<p align="justify"><font size="1"><img src="http://www.americaslibrary.gov/assets/jb/nation/jb_nation_poe_1_m.jpg" alt="jb_nation_poe_1_m.jpg" /></font></p>
<p align="justify"><font face="Arial, Helvetica, sans-serif" size="2">Hän oli ennen kaikkea runoilija, mutta hänen tunnetuimmat työnsä ovat novelleja. Erikoista on, että hänen tuotantonsa taso oli kaikkea muuta kuin tasaista. Esimerkiksi runojen laatu vaihtelee roskasta loistokkuuteen - ääripäiden väliin mahtuu paljon.</font></p>]]></summary>
    <published>2007-06-28T19:42:00+03:00</published>
    <updated>2019-09-05T07:06:22+03:00</updated>
    <link rel="alternate" type="text/html" href="https://felice.vuodatus.net/lue/2007/06/edgar-allan-poe-1809-1849"/>
    <id>https://felice.vuodatus.net/lue/2007/06/edgar-allan-poe-1809-1849</id>
    <author>
      <name>felice</name>
      <uri>https://felice.vuodatus.net/</uri>
    </author>
  </entry>
</feed>
