Vilkaisin juuri viime viikolla ostamani kirjan takakantta ja sain selville, että Andrea De Carlo (yksi lempikirjailijoistani) osallistuu Greenpeacen kampanjaan "Kirjailijat metsien puolesta" (Scrittori per le foreste). Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kirja on painettu kierrätyspaperille, eikä se siten ole aiheuttanut "yhdenkään puun kaatamista". Tuli hyvä mieli, kun tiesi, että jokunen puu saa ehkä kasvaa rauhassa ja minä voin silti nauttia kirjastani. Mielialani laski hiukan kun menin Greenpeacen sivuille etsimään lisää tietoa kampanjasta ja sain lukea syytettyjen listalta mm. suomalaisten metsäyhtiöiden nimiä. Kampanjan tarkoituksena on suojella nimenomaan alkuperäismetsiä ja niiden kasvistoa ja eläimistöä. Nettisivujen mukaan laittomat tai tuhoisat hakkuumenetelmät näillä alueilla ovat Suomen ja Venäjän lisäksi käytössä Kanadassa, Indonesiassa, Brasiliassa ja monissa Afrikan maissa. Tämä ei tarkoita, että kyseiset maat tai alueet yksin olisivat roistoja, ja muut pyhimyksiä. Greenpeace nimittäin raportoi, että 80% maailman alkuperäismetsistä on jo menetetty. Nyt olisi hyvä yrittää varjella sitä 20%, joka on jäljellä. Siksi lukaisin mielelläni läpi n. 60:n nimen listan kirjailijoista, jotka ovat luvanneet 1. olla julkaisematta kirjojaan alkuperäismetsistä tuotetulla paperilla, 2. puhua asiasta kustannusyhtiölleen ja 3. toimia yleisesti kustannusmaailmassa edellämainitun asian puolesta.

Ehkä yhdestä askeleesta tulee kaksi, ja kahdesta kolme.